Olemme noin. kuukauden ajan tehneet 2-3 jälkeä viikossa. Tätä on tarkoitus jatkaa niin kauan kuin säät ja pellot ovat jälkikunnossa. Ilon kanssa on tehty pisimmillään noin reilun sadan askeleen jälkeä rehupellolla. Jäljen loppuun on otettu purkki ja maahan meno ja nyt on tarkoitus jälkeä vanhentaa ja siirtyä pikkuhiljaa myös kokeilemaan makupalattomia pätkiä jäljellä. Tarkoitus on, että jäljellä on kerrallaan vain yksi uusi asia. Olemme olleet toukokuun Forssan palveluskoirien jälikurssilla ja nyt jatkamme omatoimisesti. Apuja on kuitenkin onneksi saatavilla kouluttajilta jatkossakin.

Tavoitteeni on, että Ilo osaa jäljestää 100-150 metriä suoraa moitteeettomasti ennen kuin alamme harjoitella kulmaa. Tänään jäljestimme lyhyellä nurmikolla, jälki ei ollut pitkä mutta kuitenkin ruohon lyhyys teki siitä haasvamman kuin pellolla. Tarkoitus on jatkossakin ajaa jälkeä myös lyhyellä nurmella.

Tähän  saakka Ilon jäljet ovat menneet hyvin. Se jäljestää tarkasti ja rauhallisesti. Mielenkiintoinen episodi tapahtui viime viikolla pellolla. Ilo lähti jäljelle hyvin, jäljesti muutaman askeleen ja sitten ikään kuin kadotti ajatuksen siitä mitä oli tekemässä. Ilo haki apua minusta, mutta pysyessäni itse passiivisena, etsi jäljen uudestaan ja ajoi sen loppuun ilman ongelmia. Kouluttajan mielestä jälki oli erinomainen harjoitus Ilolle ja olin itsekin tyytyväinen, että se luotti itseensä ja jatkoi jäljestystä. Mistä tuo koiran "ajan ja paikan tajun" hävitys johtui? En osaa sanoa, mutta mietin että syy saattoi olla siinä, että lähetin sen jäljelle käyttäen vahingossa eri sanaa kuin aikaisemmin. Luultavasti siis omalla sähläyksellä sain koiran hämilleen. Rutiinit siis kunniaan, ei mitään poikkeuksia niistä ennen kuin homma on hanskassa ja hyvin. :)